24.6.2010

Vähemmästäkin hajoaa pää

Joskus miehen on tehtävä mitä miehen täytyy tehdä ja hetkeksi jättää jokin asia, vaikka kuinka paljon sitä tahtoisi.

Niin, olen takaisin Suomessa hetkellisesti. Alunperin tarkoitus oli palata ensimmäisen kerran 17. päivä elokuuta, mutta päivä olikin nyt. Mutta lukijat, ällös pettykö, lähden tästä jossakin välissä takaisin.

Vaikka nyt ei hurjan paljon tee mieli ruotia asiaa tässä harmituksen tilassa, niin ymmärrän kyllä uteliaisuuden. Lääkärintarkastuksen kanssa oli muutaman päivän hämminki, ja se hämminki sai aikaan sen, etten päässyt vielä Recruit Schoolin alkavaan jaksoon, vaan seuraava olisi vasta 12. päivä elokuuta, muutama päivä ennen paluulippuani, jolloin en kuitenkaan siihen pääsisi myöskään. Vaikka sinällään olin kyllä oppipoikana, ettei toimettomana tarvinnut istua päiviä pääksytysten, vaan sai ihan oikeasti olla mukana ja auttaa, oli tämä yksi syy.

Toiseksi, rahat tältä mieheltä ovat muutenkin vähissä, ja Yhdysvalloissa en toistaiseksi saa tehdä palkkatyötä, joten kultapino ei lisäänny siellä ollessani. Rahaa kuitenkin paloi siellä joka hetki jonkin verran, ja jos kaksi kuukautta olisi vielä edessä niinsanotusti "turhaa" aikaa, olisi se taloudellisesti ajatellen typerää. On pakko tehdä jotakin työtä edes hetken aikaa, jotta tilillä on muutakin kuin miinusta, ja siihen tarvitsen työpaikkaa.

Kolmanneksi, minun täytyy jahdata elämäni menetettyä rakkautta, ja kyllä, olen vakavissani.

Jos olisin rahakas, olisin tietenkin jäänyt kahdeksi kuukaudeksi vielä, mutta pitkällisen pohdiskelun aseman päällikön kanssa ja kerrottuani tilanteesta päädyimme tähän ratkaisuun. Pitää hoitaa asioita suomenmaassa kuntoon ennenkuin voin taas palata. Siihen, että menen takaisin, tuskin menee loputtomia aikoja, mutta voitte kyllä uskoa, että miestä ottaa päähän niin paljon, että silmissä sumenee. Ei minua huvita olla täällä Suomessa, ei sitten yhtään. Mutta asema yhdeksän odottaa siellä, se on ollut siellä jo vuodesta 22, joten eiköhän se siellä vielä hetken odota suomalaista sankariaan.

Omasta palokunnastani on joskus aikanaan uhottu, että minut "maksetaan hevon helvettiin", kunhan en olisi liiemmin läsnä. Pitänee vetää miehet tilille.

Kommenttiosioon vapaaehtoisten lahjoittajien yhteystiedot.

4 kommenttia:

  1. Tilinumero, paypal-account tai joku muu vastaava johonkin nähtäville? PayPal voisi olla siinä mielessä hyvä, että rahan keräämiseen sinne ei pysty suomalainen viranomainen puuttumaan. Maailmalla noita lahjoita minulle -tyyppisiä sivuja on niin paljon, että siinä sivussa menisi ihan hyvin yksi suomalaiskollikin. PayPal tosin perii rahannostosta pari kolme prossaa komissiota...

    VastaaPoista
  2. Noh, lisäsin nyt tälläisen nappulan tuohon vasemmalle. Katsotaan, jos kansalaiset tahtoisivat auttaa.

    VastaaPoista
  3. Jokos kolli on kohta lähdössä takaisin suureen maailmaan? Vai onko koti-Suomi alkanut tuntua vähemmän epämiellyttävältä?

    VastaaPoista
  4. No jos mä nyt suoraan puhun, niin ihan paskalta täällä tuntuu. En oikein mitään aikaa tai vastaavaa voi lupailla, mutta sanotaan niin, että mahdollisimman pian. Teen erilaisia töitä ja hankin parhaillani rahaa, mutta välillähän pitää syödäkin. Asustelen Neljännellä Linjalla ja murehdin tulevaa kylmää talvea.

    VastaaPoista